Yhteisöelämän leppoisuudesta

Yhteisöelämä ajatellaan usein nuorten jutuksi, väliaikaiseksi vaiheeksi elämässä. Minä en kuitenkaan nuorena koskaan asunut missään solussa tai vastaavassa, aina oli oma yksiö ja joskus olin avoliitossa. Soluun, kimppakämppään tai kommuuniin (niitä ei silloin tainnut oikein ollakaan?) en olisi nuorempana halunnut. Ja miksi? Ehkä siksi, että halusin olla kotona rauhassa. Toisten Lue lisää…

”Ei se koskaan niin mene, ettei se edes jotenkin menisi”

Yhteisöasumisen motto. Tämä motto tuli mieleen kun juteltiin tästä perjantai-illasta eilen kämppiksen kanssa. Jo viikko sitten oltiin sovittu, että tänään pidetään piiri, meille on nimittäin muuttanut uusi asukas (jo melkein kuukausi sitten! Kaikille sopivaa aikaa on yllättävän vaikea löytää) joten piirille on tarve, että saadaan uusi asukas toivotettua tervetulleeksi ja Lue lisää…

Viisi syytä asua yhteisössä, ja neljä syytä olla asumatta

Yhteisössä asumisessa on paljon hyviä puolia, mutta se vaatii myös vaivannäköä. Minusta se on todellakin sen arvoista! Viisi hyvää syytä asua yhteisössä: Et ole yksin. Kotona oman ruokapöydän ääressä on mukavia aamiais- lounas- ja kahvittelukeskusteluja, kodin tai talon hoitoon liittyvät velvollisuudet on kiva hoitaa yhteisesti puuhaillen. Moni asia sujuu näppärämmin: Lue lisää…